"No ois se ny vähä törkeen kuulosta jos kadulla kaikki puhuu ihan törkeesti toisilleen" : kuudennen luokan oppilaiden käsityksiä hyvistä tavoista

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla nuorten ajatuksia hyvistä tavoista. Tutkimuksen pääongelmana oli selvittää, millaisia käsityksiä nuorilla on hyvistä tavoista. Pääongelmaan haettiin vastausta viiden alaongelman kautta:1. Mitkä ovat nuorten yhtenäiset ja erilaiset käsitykset hyvistä tavoista?2. Mistä tapojen noudattamattomuus voi johtua?3. Mitä eroa on käytöksellä erilaisissa tilanteissa ja eri henkilöiden seurassa?4. Millainen rooli koululla on tapakasvattajana?5. Millainen merkitys ryhmällä on nuoren käyttäytymisen säätelijänä?Tutkimuksen tutkimusote oli kvalitatiivinen ja lähestymistapa fenomenografinen. Tutkimuksen kohdejoukkona oli yksi 18 oppilaan (8 tyttöä ja 10 poikaa) kuudesluokka Hämeenlinnasta. Tutkimus suoritettiin kolmivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa 17 luokan oppilasta kirjoitti kirjoitelman. Ohjeenanto kirjoitelmaan oli "Kirjoita oma käsityksesi siitä, mitä ovat hyvät tavat". Kirjoitelmalla haluttiin kartoittaa oppilaiden käsityksiä. Tutkimuksen toisessa vaiheessa 14 luokan oppilasta osallistui aiheesta järjestettyyn ryhmähaastatteluun. Ryhmähaastattelulla pyrittiin saamaan selville nuorten yhtenäisiä käsityksiä hyvistä tavoista. Kolmannessa vaiheessa valittiin luokalta kuusi oppilasta teemahaastatteluun. Teemahaastattelun tarkoituksena oli saada syvempää ja yksityiskohtaisempaa tietoa haastateltavien käsityksistä. Haastattelujen runkona ja kirjoitelmien apukysymyksinä olivat tutkimuksen ongelmia vastaavat teema-alueet. Tutkimuksen analysointivaiheessa käytettiin aineistona sekä kirjoitelmia että haastatteluja. Aineistojen vastaukset luokiteltiin sisältöluokkiin, joden perusteella aineistoa tulkittiin.Tutkimuksessa ilmeni, että tutkimuksen nuoret tuntevat kouluelämään liittyvät käytännön perustavat. Nuorten hyvien tapojen käyttämistä säätelevät hyvin paljon ulkokohtaiset syyt, kuten arviointi tai koti-aresti. Nuoret katsovat nuorison olevan huonotapaista ja he rikkovat normeja, täyttääkseen vertaisryhmien ja kavereiden samankaltaisuusodotukset. Nuoret eivät itse koe kuuluvansa ryhmiin, vaikka kuuluvatkin käytöstä samankaltaistaviin luokka- ja nuorisoryhmiin. Tuloksista voidaan päätellä, että tutkimukseen osallistuneiden nuorten sosialisaatio on vielä kesken. Nuoret odottavat tapakasvatusta ensisijaisesti vanhemmilta, mutta myös opettajien esimerkin he kokevat tärkeäksi ja he haluaisivat kehittää koulun tapakasvatusta. Opettajien tulisikin selvittää nuorten käsityksiä, jotta he voisivat auttaa nuorta hänen sosialisaatiossaan omaksumaan hyvät tavat luontevaksi osaksi persoonallisuutta. Opettajien tulisi myös huomioida omaan osuuteen esimerkkinä. Tiedostamalla nuorten käsityksiä opettajat voisivat myös kehittää tapakasvatusta ja kouluympäristöä niin, että nuorten olisi helpompi käyttää hyviä tapoja.Asiasanat: tapakasvatus - peruskoulu, tavat - nuoret, sosiaalinen käyttäytyminen - koululaise